Kitkerät sokerit

Muistatko 2004 ilmestyneen dokkarin Super Size Me? Sen, jossa ohjaaja Morgan Spurlock syö kuukauden ajan pelkästään McDonaldsin ruokia. Aamiaiseksi, lounaaksi ja päivälliseksi. Aina kun sitä tarjotaan, hän ottaa isomman aterian. Elokuvassa seurataan Spurlockin terveydentilaa dieetin aikana. Ei mitenkään yllättäen hänen painonsa nousee 11 kiloa, väsymys painaa päälle ja muutenkin on huono olo. Jossain kuurin puolivälin tienoilla Spurlock käy lääkärissä rytmihäiriöiden takia ja häneltä otetaan verikokeita. Käy ilmi, että maksa-arvot ovat aivan poskellaan ja lääkäri anelee häntä lopettamaan homman kesken.

Tämä jäi elokuvaa tuoreeltaan katsoessa kummastuttamaan. Miten ihmeessä roskaruuan ahmiminen muka vaurioittaisi maksaa? Olisko se kuitenkin salaa juopotellut?

Viime viikolla tämäkin mysteeri selvisi. Katselin YouTubesta Sugar: The Bitter Truth videon. En olisi uskonut, että jaksan kytätä puolitoista tuntia ravitsemustieteellistä luentoa. Varsinkaan kalvot ja puhuva pää formaatissa. Tätä ei vaan pystynyt jättämään kesken. San Franciscon yliopiston proffa Robert Lustig selittää silmät kiiluen innostuneesti ja asinatuntevasti, miten fruktoosi on maksalle yhtä terveellistä kuin alkoholi.

Miten fruktoosin sitten liittyy pikaruokaan? No USA:ssa fruktoosi liittyy oikeastaan kaikkiin elintarvikkeisiin. Maissista tuotettu glukoosi-fruktoosi siirappi on halvemman hinnan ja makeamman maun takia korvannut sokerin sikäläisessä elintarviketuotannossa. Lähes kaikki teollisesti valmistetut elintarvikkeet, erityisesti virvoitusjuomat sekä mehut, sisältävät sitä. Valitettavasti kyseinen tavara on suurissa annoksissa samaan tapaan haitallista kuin alkoholi. Se rasvoittaa maksaa, lihottaa ja vauriottaa haimaa. Onneksi maissia ei kasvateta Euroopassa.

Mielenkiintoisena sivujuonteena tarinassa on se, että glukoosi-fruktoosi siirapin lisääntynyt käyttö johtuu osittain amerikkalaisten omasta hieman pieleen menneestä Pohjois-Karjala projektista. Rasvaisen ruokavalion ja sydäntautien yhteys havaittiin kuusikymmentä-luvun loppupuolella. Tämän seurauksena aloitettiin kansallinen kampanja rasvan vähentämiseksi. Vähärasvaiset einekset tunnetusti maistuvat pahalta – ja jostainhan ne kalorit pitää saada – joten elintarvikkeisiin alettiin lisäämään sokeria. Joka sittemmin korvattiin glukoosi-fruktoosi siirapilla. Rasvatavoitteisiin päästiin hienosti, mutta saatiin tilalle eeppinen ylipainoepidemia. Alkuperäisessä rasvaisen ruokavalion ja sydäntautien yhteyttä käsitelleessä meta-analyysissä tehtiin ilmeisesti sellainen pieni virhe, että sokeripitoisen ruokavalion ja rasvaisen ruokavalion vaikutuksia ei eritelty, vaikka ne kulkevat useimmiten yhdessä. Ihmiset, jotka syövät rasvaista ruokaa, syövät myös hyvin hiilihydraattipitoista ruokaa. Eli sydäntautiepidemian syynä saattoi alunperinkin olla liian makea ruokavalio.

0 Vastausta “Kitkerät sokerit”


Kommentit ovat tällä hetkellä pois käytöstä.