Uusi selitys Nokian alamäelle

Kaikilla lienee oma teoria siitä, miksi valtakunnan mahtavin korporaatio putosi kehityksen kelkasta ja taistelee nykyään halpissarjassa.

Tomi Ahosen Elop-tuhosi-kaiken lienee tunnetuin salaliittoteoria. Onhan silläkin omat meriittinsä, mutta Nokia tahallinen alasajo tuntuu hiukan liian paksulta.  Hiukan uskottavampi selitys hypylle tuntemattomaan – eli yllättävälle päätökselle valita Windowsin älypuhelinten käyttöjärjestelmäksi – liittyy Nokian omistuspohjaan. Isot amerikkaiset institutionaaliset sijoittajat olivat pari vuotta sitten Nokian suurimpia omistajia. Samat eläkerahastot omistivat kuitenkin vielä paljon enemmän Microsoftin osakkeita. Niiden näkökulmasta oli hyvin tärkeää, että Microsoft onnistuu mobiilibisneksessä. Hämmentävä kuvio, jossa Nokia ottaa riskit ja Microsoft kuittaa mahdolliset voitot, onkin ihan järkevä, jos salkussa on paljon Microsoftia ja vähän Nokiaa.

Huomattavasti yleisempää on toki etsiä vikaa yrityksen silloisesta johdosta ja toimintatavoista. Jotkut uskovat optio-ohjelman tuhonneen yhteishengen ja toiset syyttävät Ollilaa arvojohtamisesta luopumisesta. Hyvien vuosien hybris oli paisuttanut organisaatiota. Softaosaamisen puute ylimmässä johdossa oli ilmeistä jo silloin. Valintoja ei kyetty tekemään. Jne. jne. Symbianiin ja kosketusnäyttöihin ei tarvinne edes mennä.

Nokia teki paljon huonoja, välillä suorastaan käsittämättömiä, päätöksiä. Siitä lienevät kaikki yhtä mieltä. Mutta miksi?

Entäpä, jos selitys löytyykin ilmasta? Tarkemmin sanottuna sisäilmasta, jota päättäjät hengittivät. Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinenkin hiilidioksidipitoisuuden nousu nimittäin heikentää ihmisten päätöksentekokykyä selvästi.

Ehkäpä joku pihi kiinteistöpäällikkö pisti pääkonttorin ilmastointia pienemmälle – sehän säästää selvää rahaa – ja antoi tietämättään kohtalokkaan iskun organisaatiolle, joka rakasti kokouksia?

0 Vastausta “Uusi selitys Nokian alamäelle”


Kommentit ovat tällä hetkellä pois käytöstä.